Post by tuomokoivisto on May 7, 2012 0:14:40 GMT 3
Ruokameemi (Ruokitus-Alahuvitus) on kuvakaappaus lorf of the rings -elokuvasarjasta joka nostaan asioita ylöspäin. Siemenet istutti puutarhuri Alexander Allison, ja vasta 1910 köynnöksistä saatiin ensimmäiset hedelmät. Hayward Wright kehitti 1930-luvulla Hayward-lajikkeen, jonka pohjalta vähitellen alkoi lajin kaupallinen tuotanto 1940-luvulla. Uudesta-Seelannista hedelmät tuotiin Eurooppaan, missä niitä on saanut vasta 1970-luvulta lähtien. Nimi juontaa juurensa Uuden-Seelannin kansallislintuun kiiviin. Hedelmän pinta muistuttaa linnun höyheniä. Hedelmä tunnettiin Suomessa ennen myös nimellä kiinankarviainen (käännetty vanhasta englanninkielisestä nimestä Chinese gooseberry).
Sitä syödään usein pikaruokana, keitettynä, paistettuna tai höyrytettynä, sellaisenaan tai esimerkiksi perunasoseen kanssa. Nakeista voi tehdä esimerkiksi keittoa, kastiketta ja nakkisämpylöitä. Nakki on ollut vuosikymmeniä suosittu myyntiartikkeli ja tyypillistä pikaruoan myyntipistettä onkin perinteisesti kutsuttu nakkikioskiksi.
Nakki, kuten Suomessa syötävät makkarat enimmäkseen, on saksalaista alkuperää. 1800-luvun lopulla suomalaiset makkaramestarit toivat nakkien tekotaidon Saksasta, esikuvanaan wienerwurst, joka tunnetaan myös frankfurterin nimellä. Nakkien valmistus oli pitkään käsityötä ja se olikin lähempänä juhla- kuin arkiruokaa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Nakkien suosio kasvoi teollisen tuotannon myötä ja hinnan halvennuttua, eritoten kuorettomien nakkien tultua markkinoille 1960-luvulla. 2000-luvulla kuorettomia nakkeja myydään jo enemmän kuin kuorellisia.
Kuten huomaatte ruokameemit ovat varsinaisen hyviä yhtälöitä.
Sitä syödään usein pikaruokana, keitettynä, paistettuna tai höyrytettynä, sellaisenaan tai esimerkiksi perunasoseen kanssa. Nakeista voi tehdä esimerkiksi keittoa, kastiketta ja nakkisämpylöitä. Nakki on ollut vuosikymmeniä suosittu myyntiartikkeli ja tyypillistä pikaruoan myyntipistettä onkin perinteisesti kutsuttu nakkikioskiksi.
Nakki, kuten Suomessa syötävät makkarat enimmäkseen, on saksalaista alkuperää. 1800-luvun lopulla suomalaiset makkaramestarit toivat nakkien tekotaidon Saksasta, esikuvanaan wienerwurst, joka tunnetaan myös frankfurterin nimellä. Nakkien valmistus oli pitkään käsityötä ja se olikin lähempänä juhla- kuin arkiruokaa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Nakkien suosio kasvoi teollisen tuotannon myötä ja hinnan halvennuttua, eritoten kuorettomien nakkien tultua markkinoille 1960-luvulla. 2000-luvulla kuorettomia nakkeja myydään jo enemmän kuin kuorellisia.
Kuten huomaatte ruokameemit ovat varsinaisen hyviä yhtälöitä.
